Pipareiden koristeluun käytän yleisemmin pikeeriä eli valkuais-tomusokerikuorrutetta. Kananmuna-allergiset voivat käyttää vaihtoehtoisesti tomusokeri-vesi-sitruunanmehu-yhdistelmää, mutta tämä kuorrute ei kuivu eikä käyttäydy aivan samoin kuin pikeeri. Nesteeksi sopii kahvi tai mehukin.
Royal icing eli pikeeri
Pikeerin valmistus:
Pikeeriin
tarvitaan kananmunanvalkuaista, tomusokeria ja sitruunanmehua tai viinikiveä. Viinikiveä löytyy apteekeista.
Suomalaisiin kananmuniin luotan ainakin toistaiseksi, mutta lisäksi on saatavana pastöroitua valkuaisjauhetta pikeerin tekoa varten. Sitä
löytyy leivontaputiikeista. Joissain kaupoissa on ollut myytävänä myös pastöroituja kananmunanvalkuaisia tetrassa kylmähyllyssä.
Makua ja väriä saa jo valmiiksi
käyttämällä mansikka- tai kaakaotomusokeria vaikkapa osittain tavallisen
tomusokerin kanssa. Pikeeriin voi lisätä myös makuaineita (aromeja).
Riko
kananmuna ja valuta valkuainen puhtaaseen, kuivaan kulhoon. Lisää
muutama tippa sitruunanmehua tai viinikiveä. Joskus laitan vähän enemmänkin saadakseni
sitruunaisen maun kuorrutteeseen. Sitruuna ja viinikivi auttaa kuorrutteen
kovettumiseen. Sekoita tomusokeria sen mukaan, kuinka paksua pikeeriä haluat. Yleensä sekoitan käsivispilällä, jotta tunnen koska pikeeri on sopivan paksua, mutta tässä voit käyttää myös sähkövatkainta.
Kuplat saa pikeeristä pois kopsuttelemalla astiaa vasten pöytää ja jättämällä sen asettumaan noin puoleksi tunniksi. Kuplat nousevat pintaan. Peitä aina pikeeriastia huolella, sillä pinta kuivuu nopeasti ja kuorrettuu.
Vaaleanpunaisessa pikeerissä kuplat näkyvät vielä paremmin.
Taikinakaapimella laamitaan kuplat pois, ei enää sekoiteta voimakkaasti.
Puhtaanvalkoista pikeeriä saa lisäämällä valkoista elintarvikeväriä, mutta värin lisäys ei ole välttämätöntä. Jos haluat värjätä eri värejä, ota osa pikeeristä kulhoon ja sekoita elintarvikeväri huolella pikeeriin. Samassa kulhossa voit tehdä samanväristä paksumpaa pikeeriä. Täyttöpikeerin kaadan paksuun pakastepussiin (1 kg), jonka olen virittänyt mukin päälle. Pussia ei kannata täyttää liian täyteen. Tee pikeeriä sen verran reilu annos, että saat tästä jatkettua vielä paksumpaa pikeeriä koristelua ja ääripursotuksia varten.
Pussin suu kiinni ja kulmaan leikataan pieni aukko pursotusta varten. Aukko ei saa olla liian suuri, sillä muutoin pikeeri leviää liian nopeasti ja sen hallinta on vaikeaa.
Lisään tomusokeria jäljelle jääneeseen massaan,
jotta saan paksumman koristelupikeerin. Seos on sopivaa, kun vispilää
nostettaessa pikeeristä tulee vuori, mutta huippu taipuu nopeasti.
Mikäli kuorrutteesta tulee liian paksua, ohenna sitä tilkalla vettä.
Nyt
pikeeri on valmista. Pikeerin voi
pursottaa pursotinpusseillakin ja pienillä pyöreäpäisillä
tyllilla. Minulla on enimmäkseen käytössä 0,5 mm, 1 mm, 1,5 mm ja 2 mm kokoisia tyllia.Tylla on vakaampi
käytössä kuin muovipussin kulma, mutta joissain tilanteissa käytän pakastepusseja myös koristelussa esim. pieniä lehtiä tehdessä.
Pursotan paksummalla pikeerillä täytettävän alueen ohuella pursotuksella. Käytän usein samaa väriä kuin täytössäkin, mutta väreillä voi leikitellä ja käyttää mitä haluaa. Pursotuksen annetaan kuivua ennen täyttöä. Vauvanvaunujen renkaissa olen käyttänyt isompaa tyllaa kuin ääriviivapursotuksissa.
Etenen siksakkia aloittaen reunasta, samalla pikkuhiljaa puristaen pikeeriä ja muovipussin päällä levittäen.
Uusi väri levitetään vasta kuin viereiset alueet ovat kuivuneet. Mikäli värierot ovat todella suuret, esim. tummanpunainen ja valkoinen vierekkäin, on hyvä odottaa vaikka seuraavaan päivään. Väri leviää, vaikka pikeerin pinta vaikuttaa kuivalta.
Vaaleanpunaisten osien täyttö.
Coctailtikku on loistava apuväline pipareiden koristelussa. Sillä saa vedettyä pikeeriä kapeisiin osiin, puhkaistua ilmakuplat ja vedettyä erivärisistä pikeereistä marmorikuviota.
Kun pinta on
kuivunut kunnolla, voi alkaa koristella paksummalla
pikeerillä. Myös näitä päällystämättömiä osia. Tässä on tulossa vaunujen pyöriin pinnat.
Nonparelleja ja pikkukukkia varten minulla on käytössä
pinsetit. Pieniä nonparelleja on helppo kiinnittää coctailtikun avulla kastamalla tikun pää kevyesti pikeeriin. Tikun päähän tarttuva nonparelli siirretään haluttuun paikkaan. Kiinityksessä kaupan tomusokerikuorrute toimii hyvin. Sitä pursotetaan pieneen pakastepussiin, leikataan pienen pieni aukko kulmaan ja puristetaan haluttuun kohtaan tai esim. kukan alapuolelle ennen kiinitystä.
Tomusokerin
määrä vaihtelee todella paljon riippuen siitä, mihin tarkoitukseen
kuorrutetta käytetään. Joskus sopivan kuorrutteen saaminen on ihan
pienestä määrästä kiinni. Paksua kuorrutetta voi löysentää tilkalla
vettä. Liian löysä taas leviää liikaa ja liian paksusta ei tule
kaunista jälkeä eikä se tartu pipareiden kuivaan pintaan. Yleensä mitä pienempi alue pikeerillä pitää täyttää, sen paksumpaa sen tulee olla. Vastaavasti koristelussa mitä pienempi tylla sinulla on käytössä, sitä löysempää pikeerin pitää olla. Ohjeellisiä
määriä:
Pipareiden ääriviivat ja koristelu:
1 valkuainen
3,5 dl tomusokeria
muutama tippa sitruunanmehua, teelusikan kärjellinen viinikiveä
Täyttöpikeeri:
1 valkuainen
2
1/2 dl-3 dl tomusokeria (vähemmän, jos halutaan mahdollisimman litteä
kuorrutus, enemmän, jos halutaan puffikuorrutus)
muutama tippa sitruunanmehua, teelusikan kärjellinen viinikiveä
TAI
1 dl kananmunanvalkuaista
1/2 tl viinikiveä
400-450 g tomusokeria
Piparkakkutalojen kiinnityspikeeri:
1 valkuainen
noin 5 dl tomusokeria
muutama tippa sitruunanmehu, teelusikan kärjellinen viinikiveä