sunnuntai 13. lokakuuta 2013

Isomaltoosikoristeita

Innostuin sunnuntaipäivän iloksi tekemään isomaltoosista eli kondiittorin sokerista koristeita. Työvälineitä minulla ei ole, vaan käytin mikroa ja lämpökynttilää apuna. Ehkä joskus tulevaisuudessa tulee hankittua kunnon tarvikkeita, jos jotain edullisia sattuu vastaan. Lämpölamppu ainakin olisi hyvä olla olemassa. Ilman sitä sokeri kovettuu niin nopeasti, että muotoilu on syytä tehdä vauhdilla. Yhtä onnistunutta terälehteä kohden tuli ainakin kolme epäonnistunutta versiota. Kiinnitin terälehdet lämmittämällä sitä lämpökynttilän yläpuolella. Kaasupolttimen käyn kyllä ostamassa heti pikimmiten (esim. Clas Ohlsonilta löytyy edullisia, mutta ovatkohan kelvollisia?). Riskialtista touhua, mutta 13.päivästä huolimatta selvisin ilman onnettomuuksia :D

Kokosin ruusuista ja lehdistä pienen asetelman. Ruusut ja lehdet on värjätty kynäruiskulla.


Lähikuvaa.


Kierteet tein vetämällä sokeria putken ympärille.


Vanhoja töitä minulla oli entisessä Mansikkamäki-blogissa. Vierailin toukokuussa 2012 Wanhassa Tallissa ja silloin kondiittorimestari Mikko Hietala näytti miten sokerikoristeita tehdään. Sain kuin sainkin pallon aikaiseksi ja jotain epämääräisiä tulenleiskoja :D


Palloja olisi kiva kokeilla uudestaan.


Pieni kukka.


Ruusu.


Tässä on ensimmäinen kokeiluni vuoden 2011 helmikuulta. Silloin en vielä tiennyt, että sokeria täytyy vetää, jotta sen saa silkkisen kiiltäväksi.


Toisaalta ihan kiva tuollainen lasimaisen läpinäkyvä ruusu.



8 kommenttia:

  1. Voisitko tehdä havainnekuvasarjan noiden valmistuksesta! Satu

    VastaaPoista
  2. Kauneita. Iloja silmille !

    VastaaPoista
  3. Oih! Ei voi käsittää, miten ihminen kykenee kaikkeen tällaiseen kauneuteen! Upeaa!

    VastaaPoista
  4. Aivan mahtavaa taitoa - ihastuttavia, vain tuoksu puuttuu U !

    VastaaPoista
  5. Upeata. Tässä sitten ruvetaan odottamaan havainnekuvia selityksineen :-)

    VastaaPoista
  6. Kiitoksia kommenteista :D Näitä oli kiva väkerrellä, mutta ihan heti en voi vaihekuvia luvata. Isomaltoosin kanssa pelailu ilman lämpölamppua on sen verran vauhdikasta, että massa ehtii kovettua ennenkuin saan kameran esiin. Jos olisi joku kaveri kuvaamassa, niin sitten ehkä. Katsotaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan, mutta mielelläni vaihekuvia teen, jos se vain jotenkin onnistuu.

    VastaaPoista