Hauskaa Halloweenia!

Juu, ihan vielä ei Halloween ole, mutta toivottelen kaikille hurjia hirviöbileitä jo tässä vaiheessa. Lähden viikoksi Englantiin ja palailen sieltä vasta Halloweenin jälkeen, joten tänä vuonna jää ne kemut väliin. Pitäkää lystiä ja tässä pieni vilaus Halloween-kakusta menneiltä vuosilta :D

Piparikavalkadi

Ristiäispipareita on tässä syksyn aikana tullut tehtyä useampaan otteeseen. Ensin ajattelin jättää kuvat laittamatta tänne blogiin, kun ristiäispipareita näillä samoilla koristelutyyleillä on ollut jo vaikka kuinka monta kertaa. Päätin kumminkin tehdä tänne tälläisen piparikavalkadin, sillä aina jotain pieniä eroja pipareissa on :D

Tämän viikonlopun ristiäisiin meni noin 60 piparia William-pojan juhliin.

Tein uudella mallilla ristiäismekkoja.

Toiveena oli romanttisia, koukeroisia ja kukallisia koristeluja.

Alva-tytölle toivottiin vaaleanpunaista ja beigeä valkoisen lisäksi.

Oona-tytölle meni myös ristiäiskoriste ja toiveena oli vaaleanpunaista, lilaa, valkoista ja ruskeaa.

Aida-tytön juhliin menikin yli 80 piparia, osa tosin melko pieniä.

Hortensiakakku

Viikonlopun toinen kakku oli vadelmilla, vadelmahillolla ja valkosuklaamoussella täytetty kakku, jonka kuorrutin suklaanmakuisella sokerimassalla ja koristelin sinisillä hortensiankukilla.

Valkosuklaamousseen laitoin 2 prk vispikermaa, 1 prk vaniljarahkaa, 170 g valkosuklaata ja 3 liivatetta. Hiukan lisäsin sokeria, mutta en paljoa, sillä valkosuklaasta tulee makeutta melkein tarpeeksi.

Hortensian kukat.

Lähikuvaa. Kuvassa sävyt eivät tule niin hyvin esiin kuin luonnossa. Pohjavärinä oli eri vaaleusasteella oleva sininen ja lisäsin sävyjä lilalla ja vihreällä tomuvärillä. Ohje kukkiin löytyy täältä. 

Panssarivaunu

Työkoneet, traktorit, autot ja yms. metalliset jutut ovat niitä vaikeimpia kakkuja tehdä. Ainakin minulle, ei meinaa millään onnistua oikeat mittasuhteet tai kulmat runkoon. Pienoismalli auttaisi, koska pelkistä kuvista katsoen on vaikea hahmottaa millaisesta vehkeestä on loppujen lopuksi kysymys. Harvoin on myös samasta koneesta joka puolelta kuvia, joten loppu menee arvailuksi. Eipä se mitään, haastetta elämään ja yritystä peliin :D

Toiveena oli panssarivaunu ja kakun täytteenä on mansikkaa, omenahilloa ja vaniljaista kermavaahtoa. Kerran olen aiemmin tehnyt panssarivaunukakun (malli ja vinkit täällä) ja sillä mallilla lähdin tätäkin tekemään. Se virhe mallissa on, että telaketjut jäävät kokonaan näkyviin. Toisaalta minusta on kiva, että ne näkyvät kokonaan, koska telaketjut on se juttu, joka tekee kakusta panssarivaunun näköisen.

Tämä panssarivaunu sai maastokuvioidun pinnan ylleen. Synttärisankarin ikä haluttiin myös kakkuun esille.

Telaketju.

Niiskuneiti ja Pikku Myy

Tein pienelle Alissalle Niiskuneidin ja Pikku Myyn sokerimassasta syntymäpäiväkakkuja koristamaan. Alissan äiti leipoi kakut ja minulle jäi tuo koristepuoli hoidettavaksi. Toiveena oli lisäksi myös muutamia sokerimassakukkia.

Niiskuneiti.

Niiskuneiti viettää kesäpäivää hempeiden ruusujen keskellä.

Pikku Myylle toivottiin iloista ilmettä, vaikka hän onkin usein muuten kulmat kurtussa.

Pikku Myy sai kaveriksi pirteitä punaisia ja pieniä valkoisia kukkia.

Pikku Myy seisoo pienellä korokkeella ja ympärillä kiertää nimi, synttäri-ikä sekä onnitteluteksti.

Ristiäiskoriste

Tyttövauvalle toivottiin ristiäiskakkuun koristetta. Värityksenä on valkoinen, vaaleanpunainen, ruskea ja lila. Samat värit ovat myös pipareissa, jotka leivoin juhliin. Koriste on sokerimassaa. Koristeen lisäksi tein lilasävytteisiä perhosia. Kastepukuun tuli virkattu lila-valkoinen perhonen ja siksi sama teema jatkuu kakussakin.

Kastepuku on myös mukailtu versio oikeasta kastepuvusta.

Lähikuvaa.

Perhonen.

Alustan pikeerikiemurat ovat vain kuvausrekvisiittaa :D

Isomaltoosikoristeita

Innostuin sunnuntaipäivän iloksi tekemään isomaltoosista eli kondiittorin sokerista koristeita. Työvälineitä minulla ei ole, vaan käytin mikroa ja lämpökynttilää apuna. Ehkä joskus tulevaisuudessa tulee hankittua kunnon tarvikkeita, jos jotain edullisia sattuu vastaan. Lämpölamppu ainakin olisi hyvä olla olemassa. Ilman sitä sokeri kovettuu niin nopeasti, että muotoilu on syytä tehdä vauhdilla. Yhtä onnistunutta terälehteä kohden tuli ainakin kolme epäonnistunutta versiota. Kiinnitin terälehdet lämmittämällä sitä lämpökynttilän yläpuolella. Kaasupolttimen käyn kyllä ostamassa heti pikimmiten (esim. Clas Ohlsonilta löytyy edullisia, mutta ovatkohan kelvollisia?). Riskialtista touhua, mutta 13.päivästä huolimatta selvisin ilman onnettomuuksia :D

Kokosin ruusuista ja lehdistä pienen asetelman. Ruusut ja lehdet on värjätty kynäruiskulla.

Lähikuvaa.

Kierteet tein vetämällä sokeria putken ympärille.

Vanhoja töitä minulla oli entisessä Mansikkamäki-blogissa. Vierailin toukokuussa 2012 Wanhassa Tallissa ja silloin kondiittorimestari Mikko Hietala näytti miten sokerikoristeita tehdään. Sain kuin sainkin pallon aikaiseksi ja jotain epämääräisiä tulenleiskoja :D

Palloja olisi kiva kokeilla uudestaan.

Pieni kukka.

Ruusu.

Tässä on ensimmäinen kokeiluni vuoden 2011 helmikuulta. Silloin en vielä tiennyt, että sokeria täytyy vetää, jotta sen saa silkkisen kiiltäväksi.

 

Toisaalta ihan kiva tuollainen lasimaisen läpinäkyvä ruusu.

Tyynykakku

Tyynykakkuja olen netissä nähnyt useitakin erilaisia, mutta vielä ei ole tullut sellaisen tekoa vastaan. Paitsi nyt :D Toiveena oli ruusutyyny ja sain kuvan kännykkään tyynystä. Täällä on hiukan vastaavanlaisia. Värinä oli hennon vaaleanpunaisen lila. Kakun sisältä löytyy suklaakakkupohja täytettynä pätkis- ja mansikkamoussella. Mukana oli välissä myös mansikkamelbaa ja -hilloa lisämakua antamaan. Kakku on kuorrutettu ensin kokonaan sokerimassalla ja ruusut on kieputettu kuorrutetun kakun päälle. Noihin ruusuihin upposi ihan kiitettävästi massaa.

Kakun muoto jäi aika paljon ruusujen alle, mutta leikkasin kakun reunat pyöreiksi samaan tapaan kuin tyynyissä on.

Näkyisikö tässä paremmin, että alareuna on muotoiltu sisäänpäin.

Ruusut sai tehtyä helposti, mutta niissä meni aikaa. Paljon enemmän kuin osasin etukäteen ajatella. Välillä pidin kakkua jääkaapissa. Onneksi saan jääkaapin säädettyä tosi kylmäksi, joten tuollainen iso kakku ei ihan hetkessä lämpene.

Suklaamarenki

Kun sokerihammasta kolottaa, on apu lähellä. Ei tarvita kuin vähän sokeria ja valkuaisia. Marenki makeudessaan vie varmasti makeannälän mennessään. Herkullisuutta lisäävät tummat suklaaraidat ja tekevät maun lisäksi marengeista veikeän näköisiä.

Suklaamarengit

4 valkuaista
2,5 dl Siro-sokeria
2 tl Maizenaa
1 tl sitruunanmehua
70 g tummaa suklaata

1. Sulata suklaa ja anna jäähtyä. Vatkaa valkuaiset vaahdoksi ja lisää vähitellen sokeria pienissä erissä koko ajan vatkaten.

2. Lisää sitruunanmehu ja maissitärkkelys mukaan ja vatkaa niin kauan, kunnes vaahto on kovaa ja kiiltävää. Marengin kuuluu pysyä kulhossa valumatta, vaikka kääntäisit kulhon ylösalaisin.

3. Valuta suklaata marengin joukkoon. Kääntele nuolijalla suklaa sekaisin marenkiin muutamalla vedolla. Älä sekoita, jotteivat raidat sekoitu liikaa.

4. Nostele lusikalla isohkoja kekoja leivinpaperille. Määrästä tulee noin 10 isoa marenkia. Paista marenkeja 100-120 asteessa n. 1,5 h tai miedommassa lämmössä pidempään (minulla oli n. 60 asteessa). Marenki saa jäädä sisältä tahmeaksi, mutta pinnan kuuluu olla rapea.

Marengit leivinpaperilla.

Valmiit, paistetut marengit.

Rapsakka kuori, mutta pehmeä sisältä. Ja kyllä, makeannälkä on voitettu!

Suomen lasten leivontakirja

Tyttäreni sai Ullalta ihanan yllätyksen, kun postista putkahti uuden uutukainen Suomen lasten leivontakirja. Eevalla oli pieni rooli kirjan teossa, hän koristeli muutamia pipareita kirjaan. Tytär oli innoissaan lahjasta, sillä hän mielellään leipoo helppoja herkkuja. Hän jopa suunnitteli leipovansa kaikki kirjan ohjeet läpi :D

Ensimmäinen ohje on mustikkapiirakka, jossa taikinan ainesosat vain sekoitetaan. Ei tarvitse vaahdottaa mitään ja hyvää syntyy helpolla sekä nopeasti. Sillä aikaa kun olin kaupassa käymässä, oli tytär tekaissut piirakan valmiiksi.

Vaniljajäätelön kruunaa piirakan.

Kirjassa on sekä suolaisia että makeita ohjeita, joten moneen makuun löytyy leivottavaa.

Jätä minullekin pala!

Kiitokset Ullalle, tytär oli mielissään ja kirjalle löytyy varmasti paljon käyttöä :D