Karamellikiille

Minulla oli pakkasessa muutama mousseleivos (mansikkaa ja mustaherukkaa) valmiina ja ajattelin kokeilla niihin kiillekuorrutusta. Nappasin karamellikiilteen ohjeen kirjasta The New Patissiers (Olivier Dupon), mutta tein ohjeesta vain puolikkaan annoksen. Siitä olisi silti riittänyt useampaan leivokseen tai vaikka kakkuun.

Karamellikiille (tämä on koko annos)

360 g vispikermaa
430 g sokeria
24 g maissitärkkelystä
360 g vettä
12 g liivatetta (n. 6 kpl)

1. Kuumenna kerma kattilassa.
2. Karamellisoi sokeri paistinpannulla kauniin tumman ruskeaksi. Sokeri ei saa palaa, mutta liian vaalea sokeri ei anna makua eikä väriä.
3. Kaada sokeri varovasti kuuman kerman joukkoon ja sekoita tasaiseksi.
4. Sekoita maissitärkkelys ja kylmä vesi toisiinsa. Vatkaa se karamellikerman joukkoon ja keitä minuutin ajan.
5. Ota kattila pois liedeltä ja lisää liotetut liivatteet. Siivilöi kiille toiseen astiaan ja anna jäähtyä 25 asteeseen ennen kuorrutusta. Voit tehdä kiilteen myös edellisenä päivänä ja laittaa sen jääkaappiin. Laita silloin tuorekelmu vasten kiillettä, jottei siihen synny kuivaa kalvoa. Jos käytät kylmää kiillettä, lämmitä se varovasti mikrossa n. 35 asteeseen ja anna jäähtyä kuorrutuslämpötilaan. Älä vatkaa voimakkaasti, jottei kiilteeseen tule ilmakuplia. Kiille säilyy jääkaapissa muutaman päivän.

Näissä on pohjana digestivekeksimurskasta ja voista tehty laatta sekä koristeena karamellisoituja hasselpähkinöitä ja suklaakiehkura.

Kiiltävää karamellia. Tässä kuvassa kuorrutteen väri on lähinnä sellainen kuin luonnossa se on.

Suklaakiehkurat tein suklaatransferin päälle.

Minulla ei ole oikein sopivia silikonimuotteja leivoksiin, mutta pienestä kahvikakkumuotista tulee ihan hauskan näköinen herkku.

Kiille on helpointa laittaa pakastetun moussekakun tai -leivoksen päälle. Silloin kuorrutus jähmettyy nopeasti ja kakkujen käsittely on helpointa. Kun kiilteen kaataa leivinpaperin päälle, sen voi siitä helposti ottaa talteen ja käyttää uudelleen.

Kiillettä voi myös värjätä elintarvikeväreillä. Karamellin oma väri rajoittaa värivalikoimaa, mutta tähän lisäsin punaista ja oranssia.

Koristeena syötäviä orvokkeja ja ohuita suklaamarenkitankoja. Punaiset pilkut ovat värjättyä karamellikiillettä.

Pipareita ylioppilaalle

Ylioppilasjuhliin toivottiin ruusuja, sydämiä, rusetteja ja pitsipipareita. Värimaailmaksi pyydettiin sinisävyjä, mutta mukana sai olla muutama valkoinen ja vaaleanpunainen pipari korostamassa sinisiä värejä.

Pitsipipareita.

Osa oli suihkutettu helmiäisspraylla ja osa koristeltu pikeerillä.

Rusetteja.

Sydämiä.

My Little Pony-pipareita

Pipareita tuli tehtyä ennen kesäkuuta sen verran paljon, ettei kaikkia ole ehtinyt tänne blogiin laitella. My Little Ponyja leivoin parille eri synttäreille ja toisiin juhliin toivottiin myös sateenkaaren värisiä pikkupipareita.

Väriloistoa.

Mukaan lähti kukkapipareita sekä vaaleanpunaisina että sateenkaaren väreissä.

Nämä ovat näitä ennestään tuttuja Ponyja.

Keskikesän juhlaa

Juhannuksena meille tuli vieraita ja halusin tehdä jotain hauskaa ja makoisaa tarjottavaa. Näin kesäaikaan maistuu raikkaat salaatit ja muut luonnonantimet, kuten vaikkapa nokkonen. Sopivasti osallistuin Blogiringin GoGreen-kampanjaan ja hyödynsin heidänkin tuotteitaan näihin tarjoiluihin.

GoGreenin tuotteet olivat kyllä jo entuudestaan minulle tuttuja, sillä pidän paljon siemenistä ja sen sellaisista, mutta se olikin yllätys kuinka laaja heidän valikoimansa onkaan. Esimerkiksi linssejä saa valmiiksi keitettynä tetrassa että kuivatavarana. Varsinkin kesäkeittiössä valmiit tuotteet ovat helppoja lisätä suoraan huuhtelun jälkeen salaatteihin tai lämmitettynä lisäkkeeksi. Siemeniä voi lisätä myös salaatteihin tai sujauttaa leipä/sämpylätaikinoihin. Linssejä voi salaatin lisäksi käyttää keitoissa, muhennoksissa ja erilaisissa padoissa Kävi niin, että oli jopa vaikea valita mitä näistä tekisi, kun vaihtoehtoja on niin paljon. Päädyin kokeilemaan soseutettua linssiä suolaisen piirakan pohjataikinassa ja näin saa tuikitavallisesta piirakasta huomattavasti ravintorikkaamman. Soseeseen kannattaa käyttää punaisia linssejä, jotka soseutuvat helposti.

Nokkos-fetapiirakka

Pohja:
100 g voita
1,5 dl punaisista linsseistä tehtyä sosetta (keitin ohjeen mukaan n. reilun desin kuivia linssejä)
2 1/2 dl vehnäjauhoja
1/2 dl kaurahiutaleita
1 tl leivinjauhetta
(ruokalusikallinen kaurahiutaleita)

Täyte:
1 dl ranskankermaa
1 dl ruokakermaa
2 kananmunaa
100 g emmentaljuustoa
1 pieni tai 1/2 punasipulia
n. 3 rkl ruohosipulisilppua
vajaa 100 g aurinkokuivattulla tomaatilla maustettua fetaa TAI
fetaa+1-2 kpl aurinkokuivattua tomaattia silputtuna
1 1/2 dl ryöpättyä nokkosta silputtuna (n. 4 l tuoreena löyhästi kasattuna kulhoon)
suolaa
viiden pippurin sekoitusta TAI mustapippuria
(valkosipulia)
(kirsikkatomaatteja)

1. Keitä punaiset linssit ohjeen mukaan ja soseuta ne lämpöisinä sauvasekoittimella soseeksi. Anna jäähtyä.
2. Nypi kylmä voi ja kuivat aineet keskenään murumaiseksi seokseksi.
3. Lisää linssisosetta 1,5 dl ja sekoita tasaiseksi taikinaksi.
4. Levitä taikina voidellulle piirakkavuoalle ja tasoita jauhotetuin sormin. Ripottele pohjalle hiukan kaurahiutaleita. Jätä taikina jääkaappiin odottamaan.

5. Ryöppää huudellut nokkoset kiehuvassa vedessä minuutin ajan, huuhtele kylmällä vedelle ja purista kuivaksi. Pilko nokkoset silpuksi ja anna jäähtyä.
6. Pilko sipuli ohuiksi suikaleiksi ja kuullota paistinpannulla. Jos pidät valkosipulista, silppua yksi kynsi mukaan.
7. Sekoita keskenään ranskankerma, ruokakerma, kananmunat, emmentaljuusto ja mausta maun mukaan suolalla sekä pippurilla.
8. Ripottele piirakkapohjan päälle tasaisesti nokkossilppu ja kuullotettu sipuli. Levitä kerma-juustotäyte. Lisää fetajuuston ja aurinkokuivatun tomaatin paloja sinne tänne. Jos haluat, lisää muutama pilkottu kirsikkatomaatti sekaan (minulla ei tekovaiheessa niitä ollut).
9. Paista piirakka kypsäksi 175 asteessa noin 40 min.

Vinkki! Jos ei nokkosia ole saatavilla, voit käyttää pinaattiakin.

Linssisose teki piirakkapohjasta pehmeän ja proteiinipitoisen.

Linssejä käytin salaatissa ja tässä tapauksessa valmiiksi käsiteltyjä vihreitä linssejä. Ei muuta kuin purkki auki, siivilään ja huuhtelu. Hetken valuttamisen jälkeen suoraan salaattiin...

Salaattisekoituspussista löytyy valmiina auringonkukansiemenet, kurpitsansiemenet ja cashewpähkinät. Näitä pusseja on tässä taloudessa kulunut jo useita.

Hyvää!

Pähkinöitä pitäisi syödä joka päivä ja salaateissa ne sujahtavat helpommin suuhun myös niille, jotka eivät niin pähkinöistä välitä.

Tästä tulee aika pitkä postaus, mutta siemennäkkäriä ei voinut jättää pois. Tämä helppo ja kaiken lisäksi gluteeniton herkku on yksi lemppareistani. Kannattaa kokeilla!

Siemennäkkäri (gluteeniton)

1 dl tattarijauhoja
1 dl karkeaa gluteenitonta jauhoseosta
1/2 dl pellavansiemeniä
1 dl seesaminsiemeniä
1 dl paahdettuja auringonkukansiemeniä (paahtamattomatkin käy)
1/2 tl suolaa
2 1/2 dl vettä
1/2 dl öljyä

1. Sekoita kaikki kuivat aineet kulhossa sekaisin.
2. Sekoita vesi ja öljy. Lisää neste kuivien aineiden joukkoon sekoittamalla sähkövatkaimella ensin hitaalla nopeudella ja myöhemmin nopealla. Vatkaa tasaiseksi taikinaksi.
3. Anna turvota 10 minuuttia. Taikina on hyvin löysää, vellimäistä vielä turvottamisen jälkeenkin.
4. Levitä taikina lastalla/paletttiveisellä leivinpaperin päälle tasaiseksi kerrokseksi. Tästä määrästä tulee yksi pellillinen.
5. Paista näkkileipää max 150 asteessa 50-60 minuuttia, älä käytä kiertoilmaa.


Kuivat aineet mitataan kulhoon.

Nesteen lisäämisen jälkeen taikina on hyvin löysää.

Turvottamisen jälkeen taikina levitetään leivinpaperille. Helpoiten se käy suoraan pöydän päällä ja tästä vain vedetään leivinpaperi uunipellille.

Lopputuloksena ohuita, rapeita ja gluteenittomia näkkileipiä, jotka maistuvat ihan kaikille siemenistä pitäville.

Yhteistyössä GoGreen

Rainbow Dash-kakku ja sokeritöitä

Myös juhannuksena vietetään synttäreitä ja tähän My Little Pony-kakkuun toivottiin Rainbow Dashia, sateenkaarta ja sateenkaaren päähän aarrearkkua. Gluteenittoman kakkupohjan välistä löytyy banaania ja kinuskimoussea.

Kakun kuorrutteena on sokerimassa ja siitä tein Pony-koristeen sekä aarrearkun ja pilvet. Sateenkaaren muotoilin isomaltoosista eli kondiittorin sokerista.

Isomaltoosi sopi hyvin sateenkaaren materiaaliksi eikä tarvinnut odotella kovettumista kuten sokerimassan kanssa. Valoa vasten oli erittäin "sateenkaarimainen" :)

Kun tuli otettua tarvikkeet esiin, tein pienen harjoituskukan jämäsokerista.

Mikä lienee ananaskukka...

 

... tai juhannuskokko.

Kuvasin kukan blogia varten vasta seuraavana päivänä tekemisestä ja heti huomaa, että suurin osa kiillosta oli hävinnyt. Istagramissa olevassa kuvassa näkyy oikea kiilto. Ei siis sovellu kesäsäät kaikkein parhaiten sokeritöihin.

Suklaakukkajälkiruoka

Näin netissä erikoisen, vähitellen avautuvan suklaakukan, jonka sisältä löytyy jälkiruokayllätys. Halusin kokeilla miten moinen onnistuu. Loppujen lopuksi avautuva suklaakukka ei ole vaikea tehdä, mutta pientä näpräämistä se vaatii sekä suklaan temperointia.

Tässä on ensimmäinen versio, jonka tekemisestä ei tullut kuvia otettua. Video kylläkin. Tein ohjeita varten toisen kukan. 

Pohjaksi jälkiruokaan tulee suklaarengas. Sen voi tehdä joko raapalla tai yksittäin muovikalvolle, jos ei omista sopivan kokoista kuvioraappaa. Temperoitu suklaa levitetään muovikalvolle ja vedetään raapalla suklaaraidat. Viivotin pitää kalvon paikoillaan ja renkaista tulee suorat, kun sitä vasten vedetään raappaa. Muovikalvo kiepautetaan renkaaksi ja laitetaan johonkin sopivaan pyöreään muottiin sisälle. Muotti tukee kalvoa.  Raidan koko ja muovikalvon pituus riippuu tehtävän kukan koosta, minulla oli yksittäisen renkaan korkeus 8 mm  (voisi olla sentinkin) ja pyöreän muotin halkaisija oli 6 cmm.

Muovikalvo muotin sisällä. Näin saa useamman renkaan kerralla.

Tai sitten levitetään suklaa yksittäiselle muovikalvolle ja kiepautetaan ympyräksi. Kalvo on siis ulkopuolella.

Seuraavaksi levitetään suklaa tasaisesti parille isommalle muovikalvolle (ehkä n. 12 cm korkea ja 15 cm leveä kaistale). Kun suklaa alkaa jähmettyä mattapintaiseksi eikä tahmaa, mutta on kuitenkin vielä pehmeää, aloitetaan terälehtien leikkaaminen. Käytin apuna pahvimuottia, terälehden pituus 10,5 ja levein kohta 2,3 cm). Kokoa voi muuttaa sen mukaan, millaista jälkkäriä on tekemässä.

Tässä pitää olla ripeä, jottei suklaa jähmety liikaa. Onneksi näin kesällä ei se käy ihan niin nopeasti kuin talvella :)

Kun kaikki palat ovat leikattu, palat tulee kaarevoittaa jotain tukea vasten. Käytin tässä patonkipeltiä. Päälle laitoin leivinpaperin ja kevyksi painoksi paperirullahylsyn.

Sekä suklaarenkaat että terälehdet siirretään jääkaappiin jähmettymään (ainakin näin kesällä) ja sillä aikaa voi tehdä muita valmisteluja. Jälkiruokana voi olla pieni kakku, mousseleivos tai esim. jäätelöpallo. Tein mansikkajäätelöstä jäätelökauhalla pallon ja kuorrutin sen pinnasta joko raastetulla valkosuklaalla tai tuossa toisessa versiossa tummalla suklaalla. Näin sitä on helpompi käsitellä jälkiruokaa kootessa. Leikkasin pallosta pienen osan tasaiseksi pinnaksi, johon voi laittaa koristeet. Laitoin pallon vielä pakkaseen odottamaan.

Seuraavaksi alkoi kokoaminen. Ensin syvälle lautaselle laitetaan keskelle pieni kermapursotus tai tilkka kylmää vaniljakastiketta. Seuraavaksi tulee suklaarengas ja kerman päälle keksimurskaa. Kerma tai tilkka vaniljakastiketta pitää keksimurskan paikoillaan, kun jälkiruokaa kootaan ja keksimurska vastaavasti estää jäätelöpallon liian aikaisen sulamisen lämpimässä kastikkeessa.

Seuraavaksi irroitetaan terälehdet muovikalvosta.

Haetaan pakastimesta jäätelöpallo ja laitetaan se keskelle suklaarengasta keksimurskan päälle. Koristellaan mansikoilla, marengeilla ja syötävillä kukilla.

Aloitetaan terälehtien kiinnittäminen jäätelöpallon ja suklaarenkaan väliin. Terälehtiä kannattaa painaa hiukan kiinni jäätelöön, niin pysyvät paremmin paikoillaan. Rengas voisi tässä tapauksessa olla hiukan korkeampi tai suklaarenkaan pienempi, jotta terälehdet menisivät enemmän suppuun. Koristele keveillä syötävillä kukilla. Kaada lämmin vaniljakastike lautaselle ja nauti esityksestä. Kastike kannattaa ennen kokoamista esilämmittää ja käyttää tarvittaessa hetken mikrossa ennen kaatamista. Vaniljakastike ja suklaa tekevät yhdessä uudenlaisen, herkullisen lisän jäätelölle.

Kesäisen kukikas jälkiruoka suklaa-vaniljakastikkeella.